Istuin aamuröökillä ja aloin miettimään kuinka ikävä on sitä aikaa ku oli viäl ihan pieni...
Ei ollut mitään ulkonäkö huolia puki vaan päälle ne räikeät kukkakuvioiset vaatteet mitkä äiti oli ostanu kirppiksiltä ja tarjoustalosta. Ei ollu puhelinta, joten kiltisti käveli kaverin ovelle ja kysymään leikkiskö hän tänää mun kaa.
Kavereitten kaa leikittiin hiekkalaatikolla ja lumikasoilla ei koskaan ollut tylsää ja tekemisen puutetta. Kesät meni tädillä leikkien vaikka yksin ja tekemällä töitä, koska tiesi että palkaksi saisi jopa pari karkkia,ne kun sai niin mistään enää ollut huolta.
Pienenä teki mitä vaan, jotta saisi edes pari markkaa ja pääsisi lähi kiskalle ostamaan muutaman karkin.
Ei ollut tietoakaan tupakasta ja alkoholista, mehu ja karkit oli parasta mitä vaan olisi voinut vaan kuvitella.
Ja kun omat tai kaverin synttärit koittivat, nii äiti kävi ostamassa muutaman markan lahjan ja synttäreitä sitte innolla ootin aina. Parhaittenkavereittenkanssa sovittiin,etteikoskaan unohdeta toisiamme ja aina oltaisiin parhaimmat kaverukset. Paskaa ei jauhettu ja juoruja ei levitelty.
Jokaisella on ollut omalaatuinen lapsuus, joillain hyvä joillain huono, mutta mulla ihan paras !
En oo ikinä voinut kuvitellakkaan tälläistä nuoruutta itelleni. Mun elämässä ei oo mitään muuta kuin päihteet,valehtelu ja muitten tukipilarina oleminen.
Tottakai mulla on aivan ihana perhe. Välillä on vain sellanen tunne että olen kaikille kavereille se "varakaveri", eli mut pyydetää sit vasta jonnekkin mukaan kun kaikkii muit on jo pyydetty ja mä oon enää se ainut jäljellä oleva vaihtoehto.
Haluun olla se pieni enkelin näköinen pieni ja kiltti tyttö, jolla ei ollut mitään huolia ja murheita !
Miettikää Englannissa kuulemma lapsi joutuu mennä 4-5vuotiaana kouluun... Mitäköhän vittua ?! Eihä sil lapsel oo sit aikaa nauttia lapsuudesta ja ei sellane pieni lapsi jaksa istuu koulun penkillä opiskelemassa...
Mielestäni tuossa ei ole mitään järkeä.
TOTUUS
Mikä on lapsen
totuus?
Kädessä oleva esine
leikki, satu,
maku, tuoksu,
tunne.
Tämä hetki
…….
Me aikuiset
haikailemme menneitä,
murehdimme tulevaisuutta.
Milloin me uskallamme
pysähtyä
tähän hetkeen
totuuteen?
blogin osote on mun mielestä vähän tylsä, enkä kauheesti fanita ulkoasuukaan. Tekstiä on hyvin.
VastaaPoistahttp://laughing-myassoff.blogspot.com/
Kiitos palautteesta. Ulkoasua olisi tarkoitus muokata jossain vaiheessa, viellä en ole saanut aikaiseksi koska tänään tein tämän blogin vasta ja en viällä kunnolla hallitse tämän käyttöä :)
PoistaIhana postaus, tosi koskettava. Tuli ikävä lapsuutta :( Käy kurkkaa myös mun blogi ja liity toki lukijaks jos tykkäät: http://onoffopenclose.blogspot.com/
VastaaPoistaHih kiitosta ! :)
Poista